Toinen – pyhiinvaeltajat

Alkuun heti varoitus lukijalle; tämä ei ole uskonnollinen kirjoitus eikä käsittele vaeltamista “pyhiin”. Tarkoituksena on kertoa japanilaiseen kamppailutaitoon liittyvän harjoitusmatkan käänteistä ja siellä syntyneistä ajatuksista. Ennen kuin matka alkaa, ehkä on tarpeellista käyttää muutama hetki, itsenikin sivistämiseksi,  valitsemani otsikon avaamiseksi.

Musha shugyoo (武者修行) [1,2] tarkoittaa soturin suorittamaa maan matkaamista kasvattaakseen taitojaan. Käännös ei ole tarkka, vaan hyvinkin vapaa oma väännökseni japani-englanti sanakirjan kautta suomeksi. Japania opiskelleet tietävät, että kanji-merkeillä on useita lukutapoja sekä merkityksia ja suoran puheen sijaan kiertoilmaisut ovat kulttuurin tyypillinen ominaisuus. Näin ollen tarkka käännös on lähes mahdotonta. Shugyoo tarkoittaa askeettisia harjoitteita ja myös opiskelua tai harjoittelua. Termi on alun perin tullut zen buddhismista ja tarkoitti munkkien vaeltamista. Zen buddhismin vaikutus japanilaiseen budoon on tunnettua, mutta ei kuitenkaan niin yleistä kuin ehkä länsimaissa uskotaan. Buddhismi-vaikutteita on tullut toisista buddhismin haaroista kuin zenistä, mutta siitä ehkä myöhemmin lisää. “Soturin oppimatka” kuulostaa omaan korvaani mieluisalta. Tämä on kuitenkin eri asia kuin “Tien seuraaminen”, koska se on avarampi käsite, mutta mielestäni Musha Shugyoo liittyy Doo:n seuraamiseen.

Historiallisesti, ymmärtääkseni, ei ollut lainkaan epätavallista tietyn koulukunnan tai tyylin harjoittelijan lähteä mittamaan ja kasvattamaan taitojaan esittämällä haaste toiselle koululle tai jollekin kohtaamalleen kilpailevan tyylin edustajalle. Ymmärtääkseni, sillä en ole historijoitsia, tutkija enkä edes harrastelija. Korkeintaan puuhastelija. Haasteen esittäminen ei ollut mikä tahansa kapakassa uhoamispullistelu eikä edes “tulin toiselle salille, nyt painitaan” rykäisy. Kaikkeen liittyi etiketti ja tuntemattoman riitapukarin käännyttäminen oli hyvinkin mahdollista. Toki haastettu koulu tai sen mestari joutui sitten punnitsemaan mitä kieltäytyminen merkitsi koulun maineelle. Koulu todennäköisesti oli jonkin läänin pikkuaatelisen sponsoroima ja tahra maineessa oli häpeä isännän silmissä. Toisaalta haastajan, joka oli todistettavasti tunnetun tyylin seuraaja, tappio mestarin oppilaiden toimesta ei varmasti ollut huonoa PR:ää.

Mitä soturin oppimatka sitten nykyään tarkoittaa? Nykyään kamppailulajikulttuurissa haasteottelut on harvinaisempia, eri lajien välisiä yhteistyö-, harjoitus- sekä esittelyleirejä on säännöllisesti. Miehistä ja naisista otetaan mittaa kilpailuissa johon osallistuvat useiden eri lajien edustajat… tai ehkä pikemminkin henkilöt jotka ovat harjoitelleet jotain lajia / lajeja. “Edustaa jotain lajia” tarkoittaa mielestäni hieman jotain muuta.

Ennen kaikkea soturin oppimatka mielestäni tarkoittaa omalta mukavuusalueelta poistumista. Omien opittujen taitojen punnitsemista uudessa ympäristössä, uusien vastustajien kanssa, erilaisten taitojen omaavien henkilöiden kohtaamista. Yksinkertaisimmillaan se on omalta salilta poistumista ja tuttujen harjoitusparien vaihtamista, väliaikaisestikin, uusiin kohtaamisiin.

Huomenna kolme “pyhiinvaeltajaa” matkaa Japaniin kasvattaakseen ymmärrystään soturitaidoissa.

[1] Musha Shugyoo wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Musha_shugy%C5%8D
[2] Musha Shugyoo Jisho.org sanakirja: http://jisho.org/search/%E6%AD%A6%E8%80%85%E4%BF%AE%E8%A1%8C

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s