Fudôshin 不動心

Guidelines for Participation in the Bujinkan sanoo lopuksi seuraavaa:

The secret principle of Taijutsu is to know the foundations of peace. to study is the path to the immovable heart (fudoshin)“.

Tuo käännös on http://www.bujinkan.com sivustolta ja löytyy muistakin lähteistä. Kanjit 不動心 tarkoittavat sanakirjan mukaan “Olla tyyni hätätilanteessa” ja käsite olisi Suomeksi “Liikkumaton Mieli” tai “Järkähtämätön Sydän”. Mutta, mikä oikeastaan on fudooshin? Mitä sillä tarkoitetaan? Entä taijutsu? Tutkitaanpa sitä tarkemmin ja pitemmän kautta.

Kuukai

220px-kukai2

Olipa kerran nuori japanilainen pikkuaatelis- / keisarillisen virkamiessuvun poika, joka tunnetaan japanilaisessa kulttuurissa nimeltä Kuukai. Hän opiskeli koulutuksensa yhteydessä kiinalaisia klassikoita, Konfutsea sekä Tao-viisauksia, mutta ei omien kirjoituksiensa mukaan ollut niihin tyytyväinen. Vuonna 804 hän osallistui keisarilliseen kulttuuriopintomatkaan hankkimaan sivistystä ja buddhalaisuutta kiinasta. Buddhalaisuus oli jo muutamia vuosisatoja aiemmin tihkunut pikkuhiljaa Japaniin Korean kautta, mutta nyt siitä oli tarkoitus tehdä “valtionuskonto” ja siihen tarvittiin virallisesti koulutetut munkit. Kuukai löysi kiinalaisen oppi-isänsä ja muutaman vuoden jälkeen oli valmis palaamaan tyylisuunnan perillisenä. Hänen matkakumppaninsa Saicho perusti Japanissa Tendai buddhalaisuuden suuntauksen ja Kuukai perusti Shingon buddhalaisuuden. Keisarin rahoilla ja mandaatilla tietysti. Luostari rakennutettiin Kyotosta etelään Koya-vuorelle, joka on lähellä Kumanon aluetta, jossa taas Kuki-suku vaikutti.

Shingon buddhalaisuus

Tiibetin, kiinan ja korean jumalat elävät jonkinlaisessa sopusoinnussa Japanin kamien kanssa. Japanissa buddhalaisuuden jumalat ovat joukko eri tasoisia (2) ilmentymiä Buddhasta. On nyorait (buddha), bosatsut (boddhisvatha), myoo-oot, devat, tenbut, jne… sekä vielä armoitetut buddhan kuvien veistäjät. En rupea tässä tiivistämään esoteerisen buddhalaisuuden oppeja. Kiinnostuneet voivat lukea vaikka tästä teoksesta “Kukai: Major works, Yoshito Hakeda“. Meitä tässä kontekstissa kiinnostaa Säkenöivän viisauden kuninkaat, Myoo-oo.

Acala हां

Acala on sanskriitinkielinen nimi Fudoo Myoo-oolle. Fudoo on tärkein buddhajumala “Wisdom kings” -ryhmässä.

220px-arya_achala_tibet_12th_century_kadam_lineage_collection_of_shelley__donald_rubin

Yläpuolella on google-haulla löytyvä tiibetiläinen kuva Acalasta (Achalasta). Alapuolella on japanilainen tulkinta samasta hahmosta.

fudomyoo

Yhteneviä elementtejä ovat tietysti Kurikara-miekka ja lasso / köysi jolla sidotaan demonit sekä pahantekijät. Fudoo Myoo-oo esiintyy taiteessa toisinaan pystyasennossa (Ten Chi / Hassoo-no-kamae), mutta useimmiten istuu “järkähtämättömänä” kivipaaden päällä. Fudoo on (buddhalaisen) uskon puolustaja ja mikä meitä kiinnostaa: horjumaton vakaumuksessaan. Viime matkalla kirjoitin artikkelin hombu dojon shomenilla olevista pyhäinkuvista ja Fudoo Myoo-oo löytyy myös sieltä.

img_0530

Hatsumi sensein maalaama Fudoo-myoo-oo, joka roikkuu hombun seinällä.

Takuan Soho ja Zen buddhalaisuus

Hypätään sitten eteenpäin. Takuan Soho oli Zen buddhalainen munkki joka eli vuosina 1573 – 1645. Hän kirjoitti muutaman kuuluisan kirjeen yhdelle aikansa merkittävistä miekkamestareista Yagyu Munenorille (Yagyu Shinkage ryu).Yagyu Shinkage ryu on tyyli joka oli yli 200 vuotta se tyyli, jota opetettiin Tokugawa shooguneille ja muulle eliitille. Yksi kirjeistä oli  不動智神妙録 fudōchi shinmyōroku eli liikuttamattoman viisauden salaperäinen taltiointi. Se on käännetty englanniksi teokseen The Unfettered Mind, William Scott Wilson. Tämä kirje on vaikuttanut budoon suuresti.  Takuan kirjoittaa, että mielen pysähtyminen, asioihin takertuminen on miekkamiehelle erittäin epäsuotuisaa. Samalla tavalla zenissä mielen liikkumattomuus on “synti”, heikkous ja estää asioiden ymmärtämisen sekä tukahduttaa henkisen kasvun.

Nyt aletaan olla tämän pitkän blogipostauksen pihvissä: pointti Järkähtämättömässä mielessä on että, mielen jumittaminen estää vapaan liikkumisen. Toisin sanoen henkilö joka omaa järkähtämättömän mielen, Fudooshinin, pystyy liikkumaan vapaasti vastustajan aikeista ja vastatoimista huolimatta. Tämä on miekan tietä harjoittavalle henkilölle elintärkeää.

Eli Fudooshin tarkoittaakin päinvastaista kuin voisi aluksi kuvitella: ei paikallaan pönöttämistä, vaan vapaasti liikkumista. Hassoossa valmiina odottamista voidaan kuvata Fudoon hahmoon samaistumisena (image of Fudoo), mutta Fudooshin on eri asia.

Nimi “Fudoo” esiintyy monissa japanilaisissa koulukunnissa (tarkistan määrän kun pääsen kotia Bugei Ryuha Daijitenin pariin). Meillä on myös oma (Shinden) Fudo ryu:mme. Viittauksia Fudoon on niin kamaessa kuin nyrkeissä kuten Fudooza tai Fudooken.

Mitä Fudooshin tarkoittaa taijutsussa? Tällä hetkellä Hatsumi sensein liikkuminen on jo ohittanut Fudooshinin ja mennyt pitkälle Mushininkin ohi (hmmm… ehkä toinen artikkeli myöhemmin kotiin palattua, toisaalta Mushin ei ole niin laaja käsite ja osittain ehkä sisältyy Fudoshiniin). Helpoin vastaus joka tulee mieleen on: päättäväisyyttä vastustajan päihittämisessä ilman että päättää etukäteen mitä tekniikoita aikoo tehdä.

Lähteitä

  1. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Unfettered_Mind
  2. Who’s who, what’s what, CLASSIFYING JAPAN’S BUDDHIST DEITIES, http://www.onmarkproductions.com/html/family-tree.shtml
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s