Vielä jaksaa

Yllä Someya Sensein miekkanäyttelystä ostama Daisho-setti. (Kuvan laittamiseen saatiin lupa ilman kysymistä). Miekkojen terät oli ilmeisesti myyty erikseen ja tätä kutsuttiin leikkimielellä “avioeroksi”. Kuvassa näkyvä perheen vaakuna, Kamon, on sama kuin Hatsumi sensein ja Someya sensein perheillä. Samaa vaakunaa ovat käyttäneet myös muutamat muut samurait.

Treenauskunto on vielä yllättävän hyvä huomioon ottaen että oikea jalka alkoi vihoitella jo 3-4:n päivän jälkeen tänne saavuttua. Jalan taive vihoitteli kesällä kunnolla liian riuhtomisen seurauksena ja vei 2 kuukautta saada se toimimaan normaalisti. Oli riski että reissu menisi sen takia pilalle, mutta lepopäivät ja säännöllinen venyttely on mahdollistanut jopa matalien Kukishinden dakentaijutsu muotojen harjoittelun.

Olemme jatkaneet Dakentaijutsun harjoittelua ja nyt olemme Okuden-tason puolivälissä. Hyvällä tuurilla ehdimme saada koko tason kasaan ennen kotiin paluuta tiistaina.

Huomenna on shidoshikain kokous ja ilmeisesti on myös tarkoitus juhlistaa Hatsumi sensein syntymäpäivää joka oli eilen.

Advertisements

Fudôshin 不動心

Guidelines for Participation in the Bujinkan sanoo lopuksi seuraavaa:

The secret principle of Taijutsu is to know the foundations of peace. to study is the path to the immovable heart (fudoshin)“.

Tuo käännös on http://www.bujinkan.com sivustolta ja löytyy muistakin lähteistä. Kanjit 不動心 tarkoittavat sanakirjan mukaan “Olla tyyni hätätilanteessa” ja käsite olisi Suomeksi “Liikkumaton Mieli” tai “Järkähtämätön Sydän”. Mutta, mikä oikeastaan on fudooshin? Mitä sillä tarkoitetaan? Entä taijutsu? Tutkitaanpa sitä tarkemmin ja pitemmän kautta.

Kuukai

220px-kukai2

Olipa kerran nuori japanilainen pikkuaatelis- / keisarillisen virkamiessuvun poika, joka tunnetaan japanilaisessa kulttuurissa nimeltä Kuukai. Hän opiskeli koulutuksensa yhteydessä kiinalaisia klassikoita, Konfutsea sekä Tao-viisauksia, mutta ei omien kirjoituksiensa mukaan ollut niihin tyytyväinen. Vuonna 804 hän osallistui keisarilliseen kulttuuriopintomatkaan hankkimaan sivistystä ja buddhalaisuutta kiinasta. Buddhalaisuus oli jo muutamia vuosisatoja aiemmin tihkunut pikkuhiljaa Japaniin Korean kautta, mutta nyt siitä oli tarkoitus tehdä “valtionuskonto” ja siihen tarvittiin virallisesti koulutetut munkit. Kuukai löysi kiinalaisen oppi-isänsä ja muutaman vuoden jälkeen oli valmis palaamaan tyylisuunnan perillisenä. Hänen matkakumppaninsa Saicho perusti Japanissa Tendai buddhalaisuuden suuntauksen ja Kuukai perusti Shingon buddhalaisuuden. Keisarin rahoilla ja mandaatilla tietysti. Luostari rakennutettiin Kyotosta etelään Koya-vuorelle, joka on lähellä Kumanon aluetta, jossa taas Kuki-suku vaikutti.

Shingon buddhalaisuus

Tiibetin, kiinan ja korean jumalat elävät jonkinlaisessa sopusoinnussa Japanin kamien kanssa. Japanissa buddhalaisuuden jumalat ovat joukko eri tasoisia (2) ilmentymiä Buddhasta. On nyorait (buddha), bosatsut (boddhisvatha), myoo-oot, devat, tenbut, jne… sekä vielä armoitetut buddhan kuvien veistäjät. En rupea tässä tiivistämään esoteerisen buddhalaisuuden oppeja. Kiinnostuneet voivat lukea vaikka tästä teoksesta “Kukai: Major works, Yoshito Hakeda“. Meitä tässä kontekstissa kiinnostaa Säkenöivän viisauden kuninkaat, Myoo-oo.

Acala हां

Acala on sanskriitinkielinen nimi Fudoo Myoo-oolle. Fudoo on tärkein buddhajumala “Wisdom kings” -ryhmässä.

220px-arya_achala_tibet_12th_century_kadam_lineage_collection_of_shelley__donald_rubin

Yläpuolella on google-haulla löytyvä tiibetiläinen kuva Acalasta (Achalasta). Alapuolella on japanilainen tulkinta samasta hahmosta.

fudomyoo

Yhteneviä elementtejä ovat tietysti Kurikara-miekka ja lasso / köysi jolla sidotaan demonit sekä pahantekijät. Fudoo Myoo-oo esiintyy taiteessa toisinaan pystyasennossa (Ten Chi / Hassoo-no-kamae), mutta useimmiten istuu “järkähtämättömänä” kivipaaden päällä. Fudoo on (buddhalaisen) uskon puolustaja ja mikä meitä kiinnostaa: horjumaton vakaumuksessaan. Viime matkalla kirjoitin artikkelin hombu dojon shomenilla olevista pyhäinkuvista ja Fudoo Myoo-oo löytyy myös sieltä.

img_0530

Hatsumi sensein maalaama Fudoo-myoo-oo, joka roikkuu hombun seinällä.

Takuan Soho ja Zen buddhalaisuus

Hypätään sitten eteenpäin. Takuan Soho oli Zen buddhalainen munkki joka eli vuosina 1573 – 1645. Hän kirjoitti muutaman kuuluisan kirjeen yhdelle aikansa merkittävistä miekkamestareista Yagyu Munenorille (Yagyu Shinkage ryu).Yagyu Shinkage ryu on tyyli joka oli yli 200 vuotta se tyyli, jota opetettiin Tokugawa shooguneille ja muulle eliitille. Yksi kirjeistä oli  不動智神妙録 fudōchi shinmyōroku eli liikuttamattoman viisauden salaperäinen taltiointi. Se on käännetty englanniksi teokseen The Unfettered Mind, William Scott Wilson. Tämä kirje on vaikuttanut budoon suuresti.  Takuan kirjoittaa, että mielen pysähtyminen, asioihin takertuminen on miekkamiehelle erittäin epäsuotuisaa. Samalla tavalla zenissä mielen liikkumattomuus on “synti”, heikkous ja estää asioiden ymmärtämisen sekä tukahduttaa henkisen kasvun.

Nyt aletaan olla tämän pitkän blogipostauksen pihvissä: pointti Järkähtämättömässä mielessä on että, mielen jumittaminen estää vapaan liikkumisen. Toisin sanoen henkilö joka omaa järkähtämättömän mielen, Fudooshinin, pystyy liikkumaan vapaasti vastustajan aikeista ja vastatoimista huolimatta. Tämä on miekan tietä harjoittavalle henkilölle elintärkeää.

Eli Fudooshin tarkoittaakin päinvastaista kuin voisi aluksi kuvitella: ei paikallaan pönöttämistä, vaan vapaasti liikkumista. Hassoossa valmiina odottamista voidaan kuvata Fudoon hahmoon samaistumisena (image of Fudoo), mutta Fudooshin on eri asia.

Nimi “Fudoo” esiintyy monissa japanilaisissa koulukunnissa (tarkistan määrän kun pääsen kotia Bugei Ryuha Daijitenin pariin). Meillä on myös oma (Shinden) Fudo ryu:mme. Viittauksia Fudoon on niin kamaessa kuin nyrkeissä kuten Fudooza tai Fudooken.

Mitä Fudooshin tarkoittaa taijutsussa? Tällä hetkellä Hatsumi sensein liikkuminen on jo ohittanut Fudooshinin ja mennyt pitkälle Mushininkin ohi (hmmm… ehkä toinen artikkeli myöhemmin kotiin palattua, toisaalta Mushin ei ole niin laaja käsite ja osittain ehkä sisältyy Fudoshiniin). Helpoin vastaus joka tulee mieleen on: päättäväisyyttä vastustajan päihittämisessä ilman että päättää etukäteen mitä tekniikoita aikoo tehdä.

Lähteitä

  1. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Unfettered_Mind
  2. Who’s who, what’s what, CLASSIFYING JAPAN’S BUDDHIST DEITIES, http://www.onmarkproductions.com/html/family-tree.shtml

Mutodoria

Treeneissä on harvoin aikaa katsella ylös ja ihmetellä pitkiä aseita

Muutama päivä sitten Hatsumi sensein treeneissä hän pyysi Someyaa kertomaan vanhan tarinan tuntemuksistaan kun Hatsumi käytti häneen Toate Fudoo Kanashibari no jutsua ja pysäytti hänen hyökkäyksensä. Alkuperäinen artikkeli on kuvineen japanin kielisessä kirjassa ja uusinto Complete Ninja -kirjassa. Suomennettu artikkeli löytyy sanmyakusta. Tämä liittyy mutoodoriin ja miten on kontroloitava itsensä ja vastustaja. Sakasai Sensei puhui näistä asioista lauantain treeneissä ja painotti miten Hatsumi Sensei harjoitteli 50-vuotiaana. Meidän tulisi ottaa mallia mm. matalista kamaesta.

Someya opetti lauantaina myös hieman miekan perusteita. Hän kertoi tarinan Kyotossa toimineesta Shinsengumi-yksiköstä ja sen johtajasta. Hän oli kuulemma erittäin nopea tsukissa miekalla ja hyökkäsi useilla pistoilla kerralla. Lopulta hänet tapettiin ampumalla kiväärillä kaukaa. Siinä oli meille opetus etäisyydestä.

Kiireinen lauantai 

Kuvalla ei ole mitään tekemistä kiireiden kanssa … eikä sitä ole otettu lauantaina 🙂

Aamulla oli huoneen vaihto hotellissa. Varausjärjestelmä antaa varata vain max 7 päivää kerralla ja eivät sitten hotellissa korjaa randomina arvottuja huoneita.

Mäkkäriaamiaisen jälkeen suuntasimme Kashiwan liikuntahallille jossa saimme opastusta kuzushissa ja kyojitsussa. Paikalla oli myös ryhmä skandinaaveja sekä saksalainen porukka.

Seuraavaksi oli vuorossa nopea FamilyMart lounas ja junailu hombulle. Jatkoimme muutaman muodon verran Kuki dakentaijutsua. Someya Sensei kertoi puolisen tuntia erilaisia asioita japanilaisesta miekasta ja harjoitutti meillä peruslyöntiä miekalla.

Palasimme hotellille, saimme uuden huoneen ja haukkasimme hieman evästä kunnes on aika mennä vielä illan viimeisiin treeneihin ja pestä pyykit muistiinpanojen lomassa.

Nyt kirjoittamaan hieman fudoshin artikkelia.

Narita-san

Eilinen treeni-ilta päättyi pienellä thanksgiving juhlinnalla Umesaton dojolla. Paikalla oli muutama amerikkalainen ja jäimme pariksi tunniksi Someya sensein kera viettämään iltaa.

Olisin toivonut että olisimme käyneet hieman Kukishinden miekkaa, mutta he olivat kuulemma juuri tehneet sitä. Jatkoimme siis Kukishinden dakentaijutsua ja Sabaki Gata -tasoa. Ehdimme käydä läpi 5 ensimmäistä muotoa, ja sain kunnian olla ukena senseille koko illan. Toivottavasti lauantaina aihe jatkuu.

Perjantain aloitimme rentoutumalla Naritan seudulla jossa on iso Fudo Myo-oolle omistettu temppeli. Aion kirjoittaa hieman fudoshin-käsitteestä, mutta ensi muutama kuva kauniista syyspäivästä.





Lämmin vastaanotto

Lämpötila putosi parissa päivässä noin 20 astetta. Junat myöhästelevät lumen tulon vuoksi. Hotellihuoneessa on viileää nukkua jos ei käytä lämpöpumppua. Hieman Tokiosta länteen on tullut 20 cm lunta.

Onneksi dojolla oli lämmin vastaanotto. Furuta Sensei oli perillä ja otti meidät vastaan ystävällisesti. Hän keskusteli kanssamme tovin ennen harjoituksia ja kyseli Suomesta sekä harjoittelustamme.

Harjoituksissa käytiin perusteita Keo ja Ryo mune dorin palasia käyttäen. Harjoittelu oli rauhallista ja meitä oli dojolla vain 4 paria. Tilaa oli ylellisesti. Saimme opastusta hienovaraisessa lyönnin vastaanotossa sekä muutaman tällin suigetsuun kun demonstroitiin ajoitusta ja jämäkkyyttä.

Lounaaksi tulista tantanmenia ja gyoozaa. Nyt hetki lepoa ja sitten iltatreeneihin Umesatoon.

Etikettiä

Eiliset Senoo sensein harjoitukset olivat erinomaiset. Harjoituksissa tehtiin paljon keri kaeshia eri puolilta eri puolille. Hän tarjosi myös muutamia näkemyksiä Hatsumi sensein sunnuntaiharjoituksiin. Jotain onnistuin vahingossa tekemään oikein sillä sain olla ukena yhdessä harjoitteessa. Toisaalta meitä oli vain n. 15, eli koittaa se päivä … something something.

Yksi ärsyttävä asia on mainittava. Kun Sensei kiersi näyttämässä muutamalle ihmiselle jotain pointtia, aina löytyi 1-2 kärsimätöntä jotka lähtivät toiselta puolelta dojoa katsomaan mitä tapahtui. Sitten pikkuhiljaa katsojia oli enemmän ja enemmän kunnes opettajan oli puhuttava kovempaa koko luokalle. Harjoittelu oli siinä vaiheessa keskeytettävä ja kuunneltava. Tätä sattuu muidenkin opettajien harjoituksissa ja se ei ole oikeaa käytöstä budokalta. Sinun tulisi odottaa kärsivällisesti vuoroasi ja harjoitella muista huolimatta. Muuten on epäkohtelias… no, koko muuta harjoitusporukkaa, omaa ukea ja opettajaa kohtaan. Naamat ja maa on painettu mieleen 🙂